Childstories.org
  • 1
  • Kaikki Grimm
    Satuja
  • 2
  • Lajiteltu
    lukuajan mukaan
  • 3
  • Täydellinen
    ääneen lukemiseen
Kolme laiskuria
Grimm Märchen

Kolme laiskuria - Satu Grimmin veljekset

Lasten lukuaika: 3 min

Eräällä kuninkaalla oli kolme poikaa, jotka kaikki olivat hänelle yhtä rakkaita, eikä hän tietänyt, kenenkä hän heistä määräisi tulemaan kuninkaaksi hänen kuoltuaan. Tunnettuaan kuoleman-hetkensä lähestyvän kutsui hän vuoteensa ääreen kaikki poikansa ja sanoi heille: „rakkaat lapseni! minulla on teille jotakin sanottavaa, jota tarkoin olen miettinyt: joka teistä laiskin lienee, hän on kuninkaaksi pääsevä minun kuoltuani.“ Silloin vastasi vanhin: „isä kulta! minumpa siis on valtakunta, sillä minä niin laiska olen, että kun maata panen ja minua nukuttaa, en viitsi silmiäni ummistaa, en, vaikka niihin tomua tuoksutettaisiin.“ Toinen sanoi: „isäni! minun on valtakunta, sillä minä olen niin laiska, että kun lieden edessä istun lämmittelemässä, annan ennen kanta-pääni palaa, kun viitsin koipiani vetää kuumasta poijes.“ Kolmas taas vakuutti: „minun maar on valtakunta, sillä minä vasta laiska olen: vaikka minua ai’ottaisiin hirttää ja nuora jo olisi kaulassani, mutta joku kurkoittaisi minulle terävän veitsen, jolla saattaisin nuoran katkaista, niin tottapa ennen jättäisin itseni hirtettäväksi, kuin nostaisin kättäni, veistä ottaakseni.“ Tämän kuultuansa päätti isä: „sinäpä laiskuudessa etevin! sinun pitää kuninkaaksi pääsemän.“

LanguagesLearn languages. Double-tap on a word.Learn languages in context with Childstories.org and Deepl.com.

Taustatiedot

Tulkinnat

Kieli

Grimmin veljesten satu „Kolme laiskuria“ kertoo kuninkaasta, joka poikkeuksellisesti määrää, että hänen seuraajakseen kruunataan hänen laiskin poikansa. Kun kuningas on kuolemaisillaan, hän kutsuu poikansa luokseen, sillä hän ei tiedä, kuka kolmesta pojasta olisi sopivin seuraaja. Poikkeuksellisesta kriteeristään johtuen hän haluaa tehdä valintansa poikien laiskuuden perusteella.

Jokainen poika kertoo vuorollaan, kuinka laiskoja he ovat. Vanhin poika väittää olevansa niin laiska, ettei hän viitsi sulkea silmiään nukkumaanmennessä. Toinen poika taas kertoo olevansa niin laiska, että antaisi mieluummin kantapäidensä palaa lieden edessä kuin vaivautuisi vetämään jalkojaan pois tulen läheltä. Kolmas poika puolestaan vakuuttaa olevansa laiskin, koska jättäisi mieluummin henkensä alttiiksi hirttäjälle, kuin nostaisi edes kätensä liikkuakseen pelastuakseen.

Kuultuaan tämän isä päättää, että kolmas poika, joka ilmentää äärimmäisintä laiskuutta, on todellakin sopivin kuninkaaksi. Satu leikittelee ajatuksella laiskuudesta hyveenä, ja satiirisen tarinan kautta kyseenalaistetaan perinteisiä käsityksiä siitä, millaiset ominaisuudet tekevät ihmisestä sopivan johtajaksi.

„Kolme laiskuria“ on mielenkiintoinen satu, joka käsittelee perinteisten arvojen haastamista ja tekee satiirisen kommentin laiskuudesta. Grimmin veljekset tunnetaan usein saduista, jotka sisältävät moraalisia opetuksia tai kuvauksia hyveistä kuten ahkeruudesta, rohkeudesta tai ystävällisyydestä.
Tässä sadussa kuitenkin käännetään odotukset päälaelleen: kuningas päättää antaa valtakunnansa pojalleen, joka osoittautuu kaikkein laiskimmaksi.

Sadun keskiössä on kolmen kuninkaan pojan kilpailu siitä, kuka on laiskin. Jokainen heistä tarjoaa yhä laiskemman kuvauksen itsestään. Tämä kilpailu laiskuudessa on humoristinen ja ironinen, ja se korostaa laiskuuden korkeita sfäärejä niin, että siitä tulee aivan epärealistista.

Ensimmäinen prinssi väittää olevan niin laiska, että ei viitsisi sulkea silmiään, vaikka hänen nukkumista helpotettaisiin hajuttamalla tomua hänen päälleen. Toinen prinssi menee vielä pidemmälle sanomalla, että hän antaa kantapäidensä palaa, ennemmin kuin vaivautuisi vetämään jalkojaan tulesta.
Kolmas prinssi taas ylittää kaikki odotukset: hän ei nostaisi kättään katkaistakseen hirttosilmukan, vaikka se pelastaisi hänen henkensä.

Sadun ironia ja satiiri ovat selviä, ja ne herättävät katsojassa pohdintaa siitä, mitä johtajuudelta ja kuninkuudelta todella odotetaan. Se saattaa myös kyseenalaistaa yhteiskunnan normit ja asettaa kyseenalaiseksi käsitykset ahkeruudesta ja laiskuudesta. Kuningas tekee epätavallisen valinnan, joka muistuttaa siitä, että kaikilla päätöksillä, vaikka ne kuinka oudoilta tai järjettömiltä vaikuttaisivat, on omat perustelunsa ja seuraamuksensa.

Loppujen lopuksi satu voi olla kommentti siitä, ettei laiskuus aina ole huonoa tai että joskus valta ja vastuu voivat kohdata niitä, jotka vähiten sitä odottavat. Se jättää lukijalle tilaa miettiä erilaisia laiskuuden ja johtajuuden ilmentymiä sekä moraalisia ja yhteiskunnallisia opetuksia.

„Satujen kielellinen analyysi“ – lähestytään Grimm-veljesten sadun „Kolme laiskuria“ avulla. Tässä sadussa esiintyy tyypillisiä piirteitä, joita löytyy usein saduista.
Kerronnan rakenne ja perinteet: Kuten monissa perinteisissä saduissa, tässäkin on kuningas ja kolme poikaa. Rakenteellisesti tarina pohjautuu kolmen toistoon, mikä on yleinen kerronnallinen keino saduissa. Tämä luo rytmiä ja odotusarvoa tarinalle. Lisäksi sadun alku asettaa heti kertomuksen kontekstin ja ongelman: kuningas pohtii, kuka hänen pojistaan perii kruunun.

Henkilöhahmot ja kehitys: Hahmokavalkadi on varsin yksinkertainen ja stereotyyppinen. Kolme poikaa edustavat eri laiskuuden asteita, ja heidän kauttaan tutkitaan laiskuuden teemaa. Hahmot eivät välttämättä kehity tarinan aikana, vaan pikemminkin ilmentävät yhden ominaisuuden äärimmäisyyttä – tässä tapauksessa laiskuutta.

Teemat ja opetukset: Tarinan keskiössä on laiskuuden paradoksi. Nämä sadut haastavat perinteiset käsitykset siitä, mitä johtajuus tarkoittaa. Tämän sadun mukaan laiskin (tai vähiten reaktiivisin) on sopivin hallitsijaksi. Teemaa voisi tulkita myös siten, että todellinen kuninkuus ei vaadi fyysistä aktiivisuutta vaan ehkä kärsivällisyyttä tai välinpitämättömyyttä tiettyihin fyysisiin pakkoihin.

Kieli ja tyyli: Kieli on yksinkertaista ja suoraa, kuten saduissa usein on. Dialogia käytetään suurelta osin ilmentämään henkilöiden luonteet ja asenteet. Esimerkki on poikien lausunnot laiskuudestaan, jotka ovat hyperbolisia ja humoristisia. Tämä liioittelu tuo esille tarinan satumaisen ja viihdyttävän luonteen.

Moraali ja symboliikka: Tarinan lähtökohta on humoristinen ja ehkä ironinenkin, ja se leikkii ajatuksella, että passiivisuus on kuninkuuden mitta. Tämä paradoksi nostaa mahdollisesti esiin piilo-opetuksia esimerkiksi siitä, miten yhteiskunta voi arvostaa erilaisia ominaisuuksia.

Lopuksi, „Kolme laiskuria“ on esimerkki sadusta, jossa kielellisesti korostuu yksinkertaisuus, toisto ja liioittelu, ja jossa yhteiskunnalliset normit käännetään päälaelleen luoden tilaa syvällisemmille pohdinnoille ja keskusteluille.


Tiedot tieteellistä analyysiä varten

Tunnusluku
Arvo
MäräKHM 151
Aarne-Thompson-Uther IndeksiATU Typ 1950
KäännöksetDE, DE, EN, EN, DA, ES, FR, PT, FI, IT, JA, NL, PL, RU, TR, VI, ZH
Björnssonin luettavuusindeksi53.2
Flesch-Reading-Ease Indeksi0
Flesch–Kincaid Grade-Level12
Gunning Fog Indeksi19
Coleman–Liau Indeksi12
SMOG Indeksi12
Automaattinen luettavuusindeksi12
Merkkimäärä1.243
Kirjeiden määrä1.025
Lausemäärä10
Sanamäärä167
Keskimääräinen sanojen määrä lauseessa16,70
Sanat, joissa on yli 6 kirjainta61
Pitkien sanojen prosenttiosuus36.5%
Tavujen määrä405
Keskimääräinen tavu sanaa kohti2,43
Kolme tavua sisältävät sanat65
Kolmen tavun sanojen prosenttiosuus38.9%
Kysymyksiä, kommentteja tai kokemusraportteja?

Parhaat satuja

Tekijänoikeus © 2025 -   Meistä | Tietosuoja |Kaikki oikeudet pidätetään childstories.org

Keine Internetverbindung


Sie sind nicht mit dem Internet verbunden. Bitte überprüfen Sie Ihre Netzwerkverbindung.


Versuchen Sie Folgendes:


  • 1. Prüfen Sie Ihr Netzwerkkabel, ihren Router oder Ihr Smartphone

  • 2. Aktivieren Sie ihre Mobile Daten -oder WLAN-Verbindung erneut

  • 3. Prüfen Sie das Signal an Ihrem Standort

  • 4. Führen Sie eine Netzwerkdiagnose durch