Lasten lukuaika: 9 min
Ennen muinoin eli kuningas puolisoinensa, jotka jok’ikinen päivä huokailivat: „oi jospa meillä toki olisi lapsi!“ mutta eipä heille lasta vain syntynyt. Tapahtuihan sitten, kerta kun kuningatar kylpemässä istui, että vedestä nousi sammakko, joka sanoi hänelle: „sinun toivos on toteutuva; ennen-kuin on vuosi kulunut, olet sinä tyttären synnyttävä.“ Kuten sammakko oli ennustanut, siten kävikin, sillä synnyttipä kuningatar pikku tyttären, joka oli niin ihanan kaunis, että kuningas iloissansa tuskin tiesi kuhun kääntyä ja valmisti isot pidot. Näihin ei hän kutsunut ainoastaan sukulaisiansa, ystäviänsä ja tuttaviaan, vaan myöskin viisaita vaimoja, hankkiakseen lapsellensa noitten suosioa. Tuommoisia hänen valtakunnassansa eleskeli kolmetoista, mutta koska hänellä oli ainoastaan kaksitoista kulta-taltrikkia, joita sopi näitten käytettäviksi asettaa ruoka-pöydälle, täytyi hänen jättää heistä yksi käskemätä. Pidot komeimman komeasti vietettiin, ja niiden loputtua nuot viisaat vaimot lapselle lahjoittivat ihmeellisiä lahjojaan, yksi viisautta, toinen ihanuutta, kolmas rikkautta sekä muut jos jotakin, mitä mailmassa vain on toivottavaa. Kun jo yksitoista juuri oli saanut lausuttavansa lausutuksi, tuli äkkiä huonehesen tuo kolmastoista. Tämä sitä tahtoi kostaa, ett’ei häntäkin pitoihin kutsuttu, ja ketään tervehtimätä, kenehenkään edes katsahtamata hän kaikkein kuullen kovasti huusi: „kun kuninkaan tytär viidettätoista käypi, on kehrä-varsi häntä kätehen pistävä ja hän kuoliana kaatuva laattialle.“
Kuva: Otto Kubel (1868 – 1951)Ja mitään muuta sanomata akka salista kiersi tiehensä. Kaikki pahasti pelästyivät. Silloin astui esille kahdestoista, joka ei vielä ollut toivotettavaansa ehtinyt toivottamaan. Tämä ei enään voinut noita pahoja sanoja peräyttää, vaan ainoastaan vähentää niitten voimaa, ja sanoipa sentähden: „mutta eipä olekkaan kuninkaan tytär silloin vielä kuoleva, hän vain on vaipuva sata-vuotiseen sikeään uneen.“
Kuningas, joka hartaasti tahtoi suojella rakasta lastaan näin suuresta onnettomuudesta, julisti käskyn semmoisen, että poltettaisiin mitä koko hänen valtakunnassansa oli kehrä-varsia. Mutta tytössä toteutui kaikki, mitä nuot viisaat vaimot olivat lahjoillansa ennustaneet, sillä olipa hän niin kaunis, siveä, lempeä ja älykäs, ett’ei kukaan, joka hänen vain näki, saattanut olla hänehen mieltymätä. Tapahtuipa sitten, että sinä päivänä, jona hän viisitoista vuotta juuri täytti, kuningas puolisoinensa osasi olla kotoa poissa, ja että tyttö ihan yksikseen oli linnaan jäänyt. Siinähän silloin kaikki paikat kävi, mielensä perästä katsellen kamarit ja komerot, sekä tulipa viimein vanhaan torniin. Siellä soukkia kiertoportaita kiivettyänsä hän pienen oven etehen joutui.
Kuva: Otto Kubel (1868 – 1951)Suulla oli ruosteinen avain, ja kun hän avainta vähän väänsi, ovi äkkiä aukeni, ja pikku tupasessa siinä istui vanha vaimo värttinää ahkerasti vääntämässä. „Hyvää päivää, vanha mummo!“ sanoi kuninkaan tytär, „mitähän sinä siellä te’et.“ – „Kehräänhän minä täällä,“ akka vastasi, päätänsä nyykäyttäen. „Mikä kalu tuo, joka noin sukkelasti kierii?“ kysyi tyttö sekä kaappasi kehrä-varren, itsekin koettaaksensa kehrätä. Mutta tuskin oli hän tuohon tarttunut, jopa toteutui noidan loihto-sanat, ja kehrä-varsi tyttöä sormeen pisti.
Kuva: Otto Kubel (1868 – 1951)Mutta pistoa tunteissaan hän samassa silmän-räpäyksessä siellä olevalle vuoteelle vaipui sekä nukkui sikeään uneen. Ja samallaisen unen valtahan koko linna joutui; kuningas ja kuningatar, jotka juuri olivat kotia tulleet ja saliin astuneet, unen helmoihin vaipuivat, ja samoin kävi koko hovikunnan. Silloin myöskin hevoset nukkuivat tallihin, koirat pihalle, kyyhkyset katolle, kärpäset seinille, nukkuipa, liehumasta lakaten, takassa palava valkea, paisti pihisemästä taukosi, ja kokki, joka juuri sieppasi tukasta kyökki-poikaa, koska tuo jonkun koiran-kurin oli tehnyt, hellitti hiuksista sekä nukkui hänkin. Ja tuuli aivan tyveni eikä linnan edustalla kasvavissa puissa enään lehtinenkään liikahtanut.
Mutta linnan ympärille rupesi kasvamaan orjantappura-pensahisto, joka vuodesta vuoteen korkeammaksi kohosi ja viimein, koko linnaa ympäröiten, kasvoi niin korkeaksi, ett’ei enään linnasta mitään ollut näkyvissä, ei edes katon päälle pystytetty lippu.
Kuva: Otto Kubel (1868 – 1951)Laajalle kuitenkin levisi taru ihanasta, nukkuvasta Ruusukukkasesta, sillä siksi tätä kuninkaan-tytärtä nimitettiin, ja tulipa aika ajoin prinssejä, jotka koettivat päästä tuon pensahikon läpitse linnahan. Mutta turhaan siinä parastansa panivat, sillä orjantappurat, ikään-kuin käsillisinä toisistaan kiinni pitäen, pysyivät lujasti yhdessä, ja nuorukaiset, enään irti pääsemätä, niihin jäivät riippumaan, siinä saaden surkean surman. Kului sitten edellehen vuosia monen monta, jopa kerta taas tuli tuohon valtakuntaan kuninkaanpoika ja kuuli erään vanhuksen kertovan orjantappura-pensaikosta, että sen takana oli linna, jossa jo sata vuotta oli nukkunut ihmeen-ihana, Ruusukukaksi sanottu kuninkaan-tytär sekä hänen kanssansa kuningas, kuningatar ja koko hovikunta. Myös jutteli hän isänsä isältä kuulleensa, että jo monta kuninkaan-poikaa oli käynyt koettamassa päästäkseen orjantappura-pensahiston läpitse, mutta että nuot kaikki olivat sinne takertuneina surkean surman omaksi joutuneet. Silloin sanoi nuorukainen: „minä en pelkää, vaan tahdompa sinne, ihanaa Ruusukukkasta katsomaan.“ Tuo hyvän-tahtoinen vanhus häntä kyllä varoitti menemästä, mutta eipä hän siitä ottanut huoliaksensa.
Nyt umpehen oli nuot sata vuotta kulunut ja se päivä koittanut, jona Ruusukukkanen taas oli heräävä unestansa.
Kuva: Otto Kubel (1868 – 1951)Kun kuninkaan-poika pensahistoa läheni, olipa siinä ainoastaan isoja, kauniita kukkia, jotka itsestään väistyivät hänen edestänsä, joten hän ensinkään vahingoittumata pääsi edelleen astumaan; ja kun hän niitten läpitse oli ennättänyt, net taas pensahistoksi toisihinsa takertuivat. Linnan pihalla näki hän hevosia ja kirjavia koiria nukkumassa makaavan; katolla istui kyyhkysiä, pää pieni siiven suojaan kätkettynä. Ja kun hän huoneihin tuli, siellä nukkui kärpäset seinillä; kyökissä kokin käsi vielä oli poikahan tarttumaisillaan ja piika istui nykittävä musta kana sylissä.
Kuva: Paul Hey (1867 – 1952)Sitten hän, edemmäksi mentyään, salissa näki koko hovikunnan makaavan unen helmoissa, ja yli-päässä kuningas puolisoinensa makasi valtaistuimen juurella. Tuosta hän vieläkin edemmäksi meni, ja kaikkialla niin hiljaista oli, että hän saattoi jopa oman hengityksensäkkin kuulla, ja viimein hän tuonne torniin tuli sekä astui siihen pikku tupaseen, jossa nukkui Ruusukukkanen. Siinä tuo nyt makasi niin ihanan kaunihina, ett’ei prinssi saanut silmiänsä hänestä eikä itseään hillityksi, vaan kumartui hänen puoleensa ja suuteli häntä.
Kuva: Otto Kubel (1868 – 1951)Tuskin prinssin huulet tytön huulia olivat koskeneet, jo Ruusukukkanen heräten aukasi silmänsä ja loi prinssikin suloisen silmäyksen. Sitten he yhdessä menivät alas, ja heräsipä kuningas, kuningatar ja koko hovikunta sekä katselivat hämmästyneinä toisiansa. Ja pihalla hevoset nousivat itseään pudistellen, jahti-koirat häntäänsä lierutellen makuulta kavahtivat, katolla kyyhkyset päänsä nostivat siiven alta, katselivat ympärillensä ja läksivät kedolle lentämään, seinillä kärpäset liikkua alkoivat, kyökin takassa valkea palamaan leimahti, ruveten ruokaa kiehuttamaan, paisti taas rupesi porisemaan, kokki korvalle poikaa sivalsi, josta tuo pahasti parkumaan, ja piika ryhtyi kanaa nykkimään. Sitten kuninkaan-pojalle ja Ruusukukkaselle komeat häät pidettiin, ja he onnellisina yhdessä elivät aina kuolin-hetkeensä saakka.
Learn languages. Double-tap on a word.Learn languages in context with Childstories.org and Deepl.com.Taustatiedot
Tulkinnat
Kieli
„Ruusunen“ eli „Prinsessa Ruusunen“ on yksi Grimmin veljesten tunnetuimmista saduista, joka on säilynyt sukupolvilta toisille sen taianomaisen tarinan ansiosta. Sadussa kerrotaan kuninkaallisesta pariskunnasta, joka toivoi lasta ja kuningattarelle ennustetaan, että ennen vuoden loppua he saavat tyttären. Ennustus käy toteen ja syntyy kaunis prinsessa, joka kutsutaan nimellä Ruusukukkanen.
Kuningas järjestää suuret juhlat ja kutsuu valtakunnan viisaat naiset lahjoittamaan prinsessalleen hyviä ominaisuuksia, kuten viisautta, kauneutta ja rikkautta. Kuitenkin, koska pöydälle mahtuu vain kaksitoista kultaisia lautasia, yksi viisas nainen, kolmastoista, jää kutsumatta. Hän saapuu juhlaan kutsumatta ja langettaa kirouksen, että prinsessa kuolee puremaan kehrävarresta viidentenätoista syntymäpäivänään. Yksi viisaista naisista pystyy vähentämään kirouksen voimaa muuttaen sen siten, että prinsessa vaipuu sadan vuoden uneen kuoleman sijasta.
Kuningas ryhtyy toimiin suojellakseen tytärtään polttamalla kaikki kehrävarret valtakunnassa. Tästä huolimatta, tytär löytää erään vanhan naisen, joka kehrää salaisessa tornissa palatsissa ja pistää itsensä värttinällä, kuten ennustettiin, ja vaipuu uneen yhdessä koko hovin kanssa. Linnasta kasvaa valtava orjantappura-aidan suojaama, joka kätkee sen kokonaan.
Sata vuotta myöhemmin nuori prinssi tulee kuulemaan kauniista nukkuvasta prinsessasta ja päättää etsiä hänet. Kun prinssi saapuu linnaan, kukat väistyvät hänen tieltään, ja hän löytää tiensä nukkuvan Ruusukukkasen luo. Suudelma herättää prinsessan ja samalla koko hovin unesta, ja lopulta heidät vihitään ja he elävät onnellisina elämänsä loppuun asti.
Grimmin sadut ovat tunnettuja perinteisistä tarinaelementeistään, kuten taikuudesta, prinssien ja prinsessojen romanttisista juonista sekä moraalisista opetuksista, mitkä tekevät tarinoista sekä opettavaisia että viihdyttäviä. „Ruusunen“ on erityisesti tarina kärsivällisyydestä, uskosta ja lopulta rakkauden voitosta.
Grimmin veljesten satu „Ruusunen“ eli „Prinsessa Ruusunen“ on klassinen kertomus, joka sisältää monia tärkeitä teemoja ja elementtejä, jotka ovat tulleet tärkeiksi satujen perinteessä. Tässä sadussa on useita kiinnostavia elementtejä, joita voi tarkastella eri näkökulmista:
Toiveiden täyttyminen ja kohtalon voima: Kuningatar toivoo lasta, ja tuo toive täyttyy, mikä johtaa tapahtumien ketjuun, joita ei voida täysin hallita. Ennustukset ja kiroukset vaikuttavat voimakkaasti ihmisten elämään, mutta niistä löytyy usein myös kiertotie, kuten tässä sadussa, missä kuoleman sijaan prinsessa vaipuu uneen.
Hyvän ja pahan taistelu: Viisaat vaimot ja paha keiju edustavat hyvää ja pahaa. Vaikka paha keiju kirous on voimakas, hyvän voimat pystyvät muokkaamaan kirouksen seurauksia. Tämä tuo esille uskon hyvän voiman lopulliseen voittoon.
Ajan kuluminen ja kärsivällisyys: Sadan vuoden uni symboloi aikaa ja kärsivällisyyttä, ja lopulta aikaraja päättyy ja herääminen on mahdollista. Koko valtakunta odottaa, kunnes oikea hetki koittaa.
Rakkauden voima: Prinssin suudelma herättää prinsessan ja koko valtakunnan, mikä viittaa rakkauden transformatiiviseen ja elvyttävään voimaan. Rakkaus ylittää ajan ja unen rajat.
Uteliaisuus ja kohtalon täyttyminen: Prinsessan uteliaisuus johdattaa hänet torniin ja vanhan naisen luo, mikä lopulta johtaa kirouksen täyttymiseen. Tämä voi edustaa ihmisen taipumusta etsiä tietoa ja kokemuksia, vaikka ne saattavatkin johtaa ennalta arvaamattomiin seurauksiin.
Paluu normaaliin elämään: Lopulta satu päättyy onnellisesti, kun koko valtakunta herää ja elämä jatkuu. Tämä tuo mukanaan toivon ja uuden alun symboliikan.
Grimmin satujen rikkaus piilee niiden kuvaamassa syvissä ja arkkityyppisissä tarinoissa, jotka resonoivat lukijoissaan eri tavoin. „Ruusunen“ on malliesimerkki sadusta, joka on kiinnostanut ja kiehtonut lukijoita kautta aikojen, ja joka avaa ovia monenlaisille tulkinnoille ja analyysille.
Grimmin veljesten klassinen satu „Ruusunen“, joka tunnetaan myös nimellä „Prinsessa Ruusunen“ tai „Prinsessa Ruususen uni“, on rakastettu kansansatu, joka on käännetty ja mukautettu monille eri kielille ja kulttuureille. Tässä sadussa on useita kerroksia ja teemoja, joita voidaan analysoida tarkemmin.
Ennustus ja kohtalo: Tarinan keskeinen piirre on ennustus, jonka vanha noita lausuu prinsessan syntymän yhteydessä. Ennustuksen rooli on keskeinen elementti monissa kansansaduissa, ja se luo jännitystä ja määrää hahmojen kohtalon. Tässä satu anoo kysymyksiä kohtalon väistämättömyydestä ja siitä, kuinka yritykset muuttaa sitä (kuten kuninkaan määräys polttaa kaikki kehrävarret) usein epäonnistuvat.
Hyvyyden ja pahuuden dynamiikka: Kolmastoista viisas vaimo, joka jää kutsumatta, edustaa hylkäämistä ja kostonhimoa. Hänen kirouksensa on esimerkki siitä, kuinka laiminlyönti tai vääryys voi johtaa kostonkierteeseen. Samalla kahdestoista viisas vaimo tuo mukanaan toivon elementin, lieventämällä kirouksen vaikutuksia, mikä korostaa hyvyyden voimaa pahuuden edessä.
Uni ja herääminen: Sadun tärkein tapahtuma, Ruususen nukahtaminen ja kuningaskunnan uneen vaipuminen, voidaan nähdä symboliikkana elämän pysähtymiselle ja uudelleensyntymiselle. Prinssin suudelma herättää prinsessan ja koko valtakunnan, symboloiden rakkauden ja uuden alun voimaa. Unen ja heräämisen teema viittaa myös aikakausien kiertokulkuun ja toivon elpymiseen.
Ajan kuluminen: Sadun sadan vuoden aikahyppy korostaa ajan kulumisen väistämättömyyttä ja sitä, kuinka tarinan henkilöt joutuvat odottamaan kohtalonsa täyttymistä. Tämä voi heijastaa inhimillistä kokemusta kärsivällisyydestä ja uskon säilyttämisen tärkeydestä odottaessamme suuria muutoksia elämässämme.
Kärsivällisyys ja rohkeus: Prinssi edustaa rohkeutta ja luottamusta tuntemattoman edessä. Hänen päätöksensä kohdata ja ylittää orjantappura-aidan haaste symboloi rohkeuden merkitystä esteiden voittamisessa.
„Ruusunen“ on rikas narratiivi, joka nostaa esiin ikuisia teemoja ja kysymyksiä, joita voi tutkia eri näkökulmista tarjoten samalla moraalisen opetuksen rakkauden ja hyvyyden voimasta.
Tiedot tieteellistä analyysiä varten
Tunnusluku | Arvo |
|---|---|
| Märä | KHM 50 |
| Aarne-Thompson-Uther Indeksi | ATU Typ 410 |
| Käännökset | DE, EN, EL, DA, ES, FR, PT, FI, HU, IT, JA, NL, KO, PL, RO, RU, TR, VI, ZH |
| Björnssonin luettavuusindeksi | 62.7 |
| Flesch-Reading-Ease Indeksi | 0 |
| Flesch–Kincaid Grade-Level | 12 |
| Gunning Fog Indeksi | 19 |
| Coleman–Liau Indeksi | 12 |
| SMOG Indeksi | 12 |
| Automaattinen luettavuusindeksi | 12 |
| Merkkimäärä | 7.416 |
| Kirjeiden määrä | 6.228 |
| Lausemäärä | 47 |
| Sanamäärä | 971 |
| Keskimääräinen sanojen määrä lauseessa | 20,66 |
| Sanat, joissa on yli 6 kirjainta | 408 |
| Pitkien sanojen prosenttiosuus | 42% |
| Tavujen määrä | 2.446 |
| Keskimääräinen tavu sanaa kohti | 2,52 |
| Kolme tavua sisältävät sanat | 431 |
| Kolmen tavun sanojen prosenttiosuus | 44.4% |
