Lasten lukuaika: 7 min
Kukko kanalle lausui: „nytpä jo pähkinät valmistuvat; lähtekäämme siis yhdessä ylös vuorelle, jotta kerrankin oikein kuvun täydeltä pähkinöitä saisimme, ennen-kuin orava net kaikki syö suuhunsa.“ – „No niin, lähdetään vain vaikka kohta,“ vastasi kana, „tuostapa vasta hupainen huvi-retki tulee!“ Yhdessä sitten vuorelle menivät, ja koska kaunista ilmaa kesti koko päivän, viipyivät siellä iltaan saakka. Empä nyt tarkoin tiedä, olivatko liiaksi syöneet vai kopeusko heidät oli paisuttanut, mutta niinhän kuitenkin kävi, ettei heitä enään haluttanut jalkaisin tipsutella kotia, vaan rupesipa kukko pähkinän-kuorista pieniä vaunuja tekemään. Kun se sitten oli nuot valmiiksi saanut, meni kana niihin istumaan, sanoen kukolle: „sinunhan nyt sopii hevoseksi ruveta.“ – „No jopa joutavaa jotakin: ennen minä jalka-patikassa yksin tassuttelen kotia, kuin sinua vetää kingottamaan rupean; en maaren, tuohon en suinkaan suostu. Kutsin-laudalle kyllä menen istumaan ja otan kuskiksi ruvetakseni, mutta itse minäkö vetämään? mitäpäs vielä, akkaseni! — eipä tuosta tuumasta iki-päivinä kystä kypsy.“
Kuva: Oskar Herrfurth (1862-1934)Heidän siinä kinatessansa ankka kotkottaa kaakotteli: „te varas-roistot, kuka teidän käski tulla minun vuorelleni pähkinöitä syömään! malttakaappa vain, kyllähän tuosta saunan saatte!“ ja hyökkäsi samassa kukon kimppuhun. Mutta kukko ei ollut arkalasta kotoisin, vaan rupesi ankkaa ankarasti ahdistelemaan ja löylytti sitä kannuksillansa niin pahanpäiväisesti, että se viimein nöyrtyi armoa anomaan sekä mielellänsä suostui rangaistukseksi menemään valjaihin vaunujen eteen. Kukko kutsin-laudalle kiipesi sekä rupesi ajajaksi, ja kelpo kyytiä sitten edellehen kiidettiin, kukon yhä huutaessa: „juokse, riennä, ankkaseni, minkä vain kyntes kestävät!“ Kun kappaleen matkaa olivat kulkeneet, kohtasivat kaksi jalkaisin-astuvaa, nuppi-neulan ja silmä-neulan. „Hoi pidättäkää!“ nämät huusivat sekä sanoivat sitten: „johan kohta tulee niin pilko pimeä, ett’emme edemmäksi enään osaa askeltakaan, ja ompa maantie kovin lokainen; pyydämme sentähden, sopisiko meidän päästä vaunuihin vähäksi matkaa; olemme olleet tuolla räätälien ravintolassa, ja oluen ääressä on tullut vähän viivytyksi.“ Koska olivat laihoja miehiä, jotka eivät isoa tilaa tarvinneet, otti kukko heidät molemmat vaunuihinsa, mutta täytyipä heidän kuitenkin luvata olla kukon ja kanan varpahia tallaamata. Myöhään illalla erään ravintolan kohdalle ennättivät, ja kosk’eivät tahtoneet yöllä kulkea edemmäksi ja ankka, joka ei jaloiltansa muutoinkaan erin kiitettävä ollut, jo rupesi sinne tänne hoipertelemaan, he nyt tuonne poikkesivat. Isäntä kyllä ensin verukkeita vähän veti, väittäen huonehiensa jo olevan vieraita liiaksikin täynnänsä ja ehkäpä itseksensä ajatellen: „eihän noissa ylhäistä herras-väkeä,“ mutta he makeita sanoja siinä laskivat, luvaten isännälle sen munan, minkä kana oli matkalla muninut, sekä että hän omaksensa saisi ankan, joka jok’ikinen päivä yhden munan munisi, ja hän sitten vihdoin myöntyi laskemaan heitä yöksi talohonsa.
Kuva: Oskar Herrfurth (1862-1934)Nytpä oikein isostelemaan rupesivat tilaten nautittavaksensa jos jotakin. — Varhain aamulla, kun vasta vähän hämärsi ja kaikki vielä unen helmoissa makasivat, herätti kukko kanasensa, otti munan sekä nokki sen rikki, ja yhdessä siinä sitten sisällön söivät; mutta kuoren heittivät takkaan. Tuosta tipsuttivat silmäneulan luoksi, joka vielä oli nukuksissa, ottivat sitä päästä kiinni ja pistivät sen isännän tuoli-tyynyhyn, mutta nuppineulan hänen pyyhin-liinaansa, sekä lensivät sitten, mitään hiiskumata kanervikon ylitse suoraa päätä matkoihinsa. Ankka, joka mieluimmin taivas-alla makasi ja sentähden oli pihalle jäänyt, kuuli heidän lentää lehahtavan pois, hieroi unen silmistänsä, riensi likeiseen purohon sekä läksi uimaan tiehensä; ja nytpä se kyllä pääsi liukkaammin liikkumaan, kuin eilen vaunuja vetäissänsä. Pari tuntia sittemmin isäntä vuoteeltansa nousi, pesi itsensä ja rupesi pyyhin-liinalla silmiänsä pyhkimään, mutta silloin nuppi-neula häntä kasvoihin pisti, piirtäen niihin punaisen piirun toisesta korvasta aina toiseen asti; sitten hän meni kyökkiin piippuansa sytyttämään, mutta tuskin hän takan viereen oli ennättänyt, jopa jo munan-kuoret poukahtivat häntä vasten silmiä. „Noh tänä aamuna vasta kaikki päätäni kohden pyrkii,“ tiuskasi hän ä’issänsä ja istahti noja-tuoliinsa; mutta vilppaimman vilppaasti hän sieltä taas pystyhyn hypähti, kovasti kiljahtaen: „ai voi tulimaista!“ sillä silmä-neula oli häntä vielä pahemmin pistänyt eikä pistos tällä kertaa päähän sattunut. Nyt hän suuttui silmittömäksi ja rupesi eilen illalla tulleita vieraitansa arvelemaan näitten konnan-koukkujen virittäjäksi sekä riensi heitä hakemaan, mutta he jo kaikki olivat tipo tiessänsä.
Kuva: Oskar Herrfurth (1862-1934)Isäntä silloin valan vannoi, ett’ei hän ikänänsä enään talohonsa laskisi roisto-väkeä, jotka kyllä osaavat tavaroita suuhunsa sutkia paljoltaankin, mutta jättävät kaikki maksamata ja kiitoksen verosta vielä kaupan-päällisiksi harjoittavat senkin seitsemän koiran-kuria.
Learn languages. Double-tap on a word.Learn languages in context with Childstories.org and Deepl.com.Taustatiedot
Tulkinnat
Kieli
Tämä tarina on osa Grimmin veljesten kokoamaa satuperinnettä, joka keskittyy usein eläinhahmoihin ja humoristisiin tai opettavaisiin tilanteisiin. Tässä sadussa kukko ja kana päättävät mennä vuorelle syömään pähkinöitä, mutta matkasta kehittyy monivaiheinen seikkailu. Kertomuksen ytimessä on eräänlainen moraali siitä, kuinka ahneuteen ja oveluuteen liittyvät temput voivat johtaa odottamattomiin seurauksiin.
Sadussa roolihenkilöinä toimivat kukko, kana ja ankka, jotka edustavat eläinhahmoina eräänlaista ihmisluonteen allegoriaa – kukko ja kana ovat ovelia ja ahneita kun taas ankka joutuu vetämään heitä vaunuissa osana rangaistustaan. Lisäksi matkalla kohdataan neulat, jotka sattavat mukaan antamalla pakomatkalle oman mausteensa. Sadun komiikka rakentuu niiden arkipäivän esineiden kautta, kuten vaikkapa neuloista, jotka saavat omalaatuiset roolit tarinassa.
Sadun rakenne ja tyylilaji ovat tyypillisiä Grimmin veljeksille, yhdistäen absurdin huumorin ja perinteisiin moraalitarinoihin liittyvät opettavaiset elementit. Kauttaaltaan tarina osoittaa, kuinka nokkeluus ja silmänkääntötemput voivat luvata hetkellistä etua, mutta pitkällä aikavälillä johtaa hankaliin tai jopa koomisiin tilanteisiin. Grimmin saduille tyypillinen painotus oikeudenmukaisuuden ja moraalisten oppien esittämisessä on selkeästi havaittavissa myös tässä kertomuksessa.
Tämä Grimmin veljesten satu, „Roskaväkeä“, tarjoaa mielenkiintoisen ja humoristisen tarinan kukosta, kanasta ja heidän seikkailuistaan. Alkuasetelmassa kukko ja kana päättävät lähteä nauttimaan pähkinöistä vuorelle, mutta päivän aikana tapahtumat saavat odottamattoman käänteen.
Sadussa näkyy klassinen Grimmin satujen piirre: eläinhahmot toimivat inhimillisten luonteiden ruumiillistumina ja tarinassa esiintyy moraalisia opetuksia. Kukon ja kanan yhteistyö, neuvokkuus ja lopulta heidän ovelat juonensa jäävät mieleen. Tarina leikittelee auktoriteeteilla, kuten ankan ankariin etumuksiin ja isännän turhautumisiin, ja esittää pienet olennot nokkelina ja ovelina.
Kukko ja kana tekevät ratkaisuja, jotka vievät heidät hankaluuksien kautta voittoon. Sadun lopussa isäntä jää katkeraksi huijauksesta, mutta tosin eläimet ovat saaneet kokea hauskoja ja jännittäviä seikkailuja. Roskaväkeä-sadun viehätys piilee sen kepeässä, jopa hiukan ilkikurisessa tarinassa, jossa pienet keksivät, kuinka pärjätä vastoinkäymisissä ja „suuremmille“ voimalle. Tämä heijastaa monia Grimmin veljesten satujen teemoja, kuten oveluuden ja älykkyyden voimaa, joita pidetään arvossa tässä tarinoiden maailmassa.
Tarinan „Roskaväkeä“ Grimm-veljeksiltä on satu, joka leikittelee eläintarinan perinteillä ja huumorilla. Tässä sadussa kukko ja kana tekevät huviretken vuorelle pähkinöitä syömään, mutta kohtaavat ristiriitoja ja outoja tilanteita matkallaan kotiin. Tarinan teemat liittyvät muun muassa ahneuteen, viekkauteen ja suhteellisen kekseliääseen selviytymiseen.
Satu alkaa kukon ja kanan innokkaalla päätöksellä lähteä vuorelle syömään pähkinöitä ennen kuin orava vie ne kaikki. Tämä esittelee tarinan teeman yksinkertaista nautintoa ja juhlinnan henkeä. Heidän päätöksensä tehdä pähkinän kuorista vaunut vie tarinan absurdimalle tasolle. Kukkona oleminen ja vaunujen vetäminen ankan avulla on osuvasti kuvattu oikukkaalla dialogilla, mikä tuo huumoria tarinaan.
Myöhemmin tarinaan liittyvät neulat, jotka pyytävät kyytiä, tuovat mukaan yhä lisää surrealistisia piirteitä. Kukkomainen itsepäisyys ja oveluus korostuvat, kun kanan ja kukon antamat lupaukset isäntää kohtaan eivät ole täysin vilpittömiä.
Lopulta tarina huipentuu pääpari kukon ja kanan pakoon majatalosta jättäen jälkeensä kaaosta. Isännälle jää „seikkailun“ jälkeen vain sotku, naarmuja kasvoihin ja tuskallinen kokemus neulasta tyynyllään, minkä voi nähdä allegoriana odottamattomista seurauksista, joita voi tulla varomattomasti tehdystä vieraanvaraisuudesta.
Tarinan kielellinen ja symbolinen leikki, kuten eläinten personifikaatio ja käsitys oikeudesta ja ansioista, on tyypillistä Grimmin veljesten saduissa. He käyttävät usein absurdiutta kuvaamaan yhteiskunnallisia ja moraalisia teemoja. Tarina toimii varoituksena kiittämättömien vieraiden majoittamisesta, ja voisi muistuttaa lukijaansa siitä, että ulkoinen olemus ja ensivaikutelmat voivat pettää.
Tiedot tieteellistä analyysiä varten
Tunnusluku | Arvo |
|---|---|
| Märä | KHM 10 |
| Aarne-Thompson-Uther Indeksi | ATU Typ 210 |
| Käännökset | DE, EN, DA, ES, FR, PT, FI, HU, IT, JA, NL, PL, RU, TR, VI, ZH |
| Björnssonin luettavuusindeksi | 61.6 |
| Flesch-Reading-Ease Indeksi | 0 |
| Flesch–Kincaid Grade-Level | 12 |
| Gunning Fog Indeksi | 19 |
| Coleman–Liau Indeksi | 12 |
| SMOG Indeksi | 12 |
| Automaattinen luettavuusindeksi | 12 |
| Merkkimäärä | 4.971 |
| Kirjeiden määrä | 4.149 |
| Lausemäärä | 29 |
| Sanamäärä | 663 |
| Keskimääräinen sanojen määrä lauseessa | 22,86 |
| Sanat, joissa on yli 6 kirjainta | 257 |
| Pitkien sanojen prosenttiosuus | 38.8% |
| Tavujen määrä | 1.632 |
| Keskimääräinen tavu sanaa kohti | 2,46 |
| Kolme tavua sisältävät sanat | 267 |
| Kolmen tavun sanojen prosenttiosuus | 40.3% |
