Lasten lukuaika: 7 min
Oli muinoin metsän-vartia, joka metsälle meni, ja metsään tultuansa hän mielestänsä kuuli lapsen poraavan, hän tuota porun-ääntä kohden astui ja näkipä viimein korkean puun, jonka latvassa pieni tyttönen istui. Äitinensä tämä oli puun juurelle nukkunut ja peto-lintu havainnut äitinsä sylissä makaavan lapsen; lintu silloin oli sinne lentänyt, napannut noukkaansa lapsi paran sekä vienyt sen tuonne korkealle latvahan.
Metsän-vartia puuhun kiipesi ja toi sieltä alas lapsen, ajatellen: „tämän minä kotia vien ja tahdompa häntä Leenuni kumppanina kasvattaa.“ Hän siis kotihinsa vei tytön ja molemmat lapset sitten yhdessä kasvoivat. Mutta puusta löydetylle lapselle pantiin _Löytölintu_ nimeksi, koska lintu sen oli äidin helmasta vienyt. Löytölinnusta ja Leenusta oikein tuli ystävykset, ja jopa niin hellästi rakastivat toisiansa, että toinen, milloinka ei toista nähnyt, aina oli suruissansa.
Mutta metsän-vartialla oli vanha kyökki-piika, joka eräänä iltana rupesi kahdella ämpärillä vettä kantamaan, eikä hän ainoastaan yhtä kertaa käynyt kaivolla, vaan raahasi sieltä monta ämpärillistä. Leenu tämän näki ja kysyi: „kuuleppas vanha Sanna, miksi noin paljon vettä tupaan kannat?“ – „Jollet sitä kenellekkään ilmoita, minä sinulle kyllä syyn selitän.“ Leenu silloin vakuutti, ett’ei hän ainoallekkaan ihmiselle tuota kertoisi, ja nytpä sanoi Sanna: „huomen-aamulla, kun on isäntä metsästämään lähtenyt, minä veden panen kiehumaan ja, kun se kattilassa kihisee kuumimmallansa, viskaan sinne keitettäväksi Löytölinnun.“
Seuraavana aamuna metsän-vartia varahin nousi sekä läksi metsälle, ja hänen lähdettyänsä lapset vielä vuoteellaan makasivat. Silloin Leenu Löytölinnulle kuiskasi: „jollet sinä minua hylkää, minä en sinusta luovu.“ Löytölintu vastasi: „en nyt enkä koskaan.“ Tuohon lausui Leenu: „tiedänhän sinulle ilmoittaa tärkeän asian; eilen illalla vanha Sanna vettä tupahan kantoi monta ämpärillistä, ja kysyttyäni, mitä tuo tiesi, sain vastaukseksi, että hän kyllä sen selittäisi, jos minä puolestani lupaisin, ett’en tuota kellekkään kertoisi. Tähän minä vastasin, ett’en sitä suinkaan ainoallekkaan ihmiselle ilmoittaisi, ja silloin Sanna sanoi aikovansa aamulla varahin, isän mentyä metsästämään, kuumaksi kiehuttaa vettä kattilallisen sekä sitten syöstä sinut sinne keitettäväksi. Mutta nyt vilppaasti vuoteelta vaatteihin, ja sitten yhdessä kiiruusti rientäkäämme täältä pois.“
Molemmat lapset siis kohta nousivat, pukivat vaatteensa ylleen sekä juoksivat tiehensä. Kun sittemmin kattilassa vesi oli kiehumaan ruvennut, meni kyökki-piika makuu-kamariin, noutaaksensa Löytölintua vesi-pataan viskattavaksi. Mutta kun hän huonehesen tultuansa vuoteen äärehen astui, oli sieltä molemmat lapset poissa; hän silloin kamalaan tuskaan joutui ja mutisi itseksensä: „mitähän nyt puolustuksekseni keksin, kun isäntä kotia tulee ja näkee, että lapset ovat kadonneet? Kiiruusti vain heitä hakemaan, ehkä vielä käypi löytäminen.“
Silloin kyökki-piika kolme renkiä liikkeelle lähetti hakemaan lapsia. Mutta nämät metsän rinteellä istuivat, ja kun kaukaa näkivät hakiain heitä kohden juoksevan, sanoi Leenu Löytölinnulle: „jollet sinä minua hylkää, minä en sinusta luovu.“ Löytölintu vastasi: „en nyt enkä koskaan.“ Silloin lausui Leenu: „muuttuos sinä ruusu-pensaaksi ja minusta tuohon pensahasen ruusu tulkoon.“ Kun sitten nuot kolme renkiä metsiin rinteelle ennätti, ei siellä muuta ollut mitään kuin ruusu-pensas ja siinä ruusu-kukkanen, mutta eipä lapsia missään näkynyt. He silloin sanoivat: „eihän täällä hakemisesta kostu,“ sekä menivät kotia ja kertoivat kyökki-piialle, ett’eivät siellä ensinkään ollehet muuta nähneet, kuin ainoastaan ruusu-pensahan ja siinä ruususen. Tästä heitä vanha kyökki-piika torumaan: „te senkin tolvanat! teidän olisi pitänyt hakata pensas poikki sekä taittaa siitä tuo ruusu ja tuoda se tänne kotia; vilppaasti sinne takaisin tuota tekemään!“ Heidän siis täytyi toistamiseen lähteä hakuu-retkelle. Mutta lapset jo kaukaa näkivät heidän tulevan, ja lausuipa silloin Leenu: „Löytölintuseni! jollet sinä minua hylkää, en minäkään sinusta luovu.“ Tähän Löytölintu vastasi: „en nyt enkä koskaan.“ Sanoi siihen Leenu: „muuttuos sinä siis kirkoksi ja minusta tuonne kirkkohon kruunu tulkoon.“ Kun sitten nuot kolme renkiä sinne saapui, eipä siellä muuta kuin kirkko ja kirkossa kruunu. He sentähden keskenänsä puhuivat: „mitähän meidän täällä tekemistä! palatkamme takaisin kotia.“ Kun sitten olivat kotihin tulleet, kysyi kyökki-piika, löysivätkö mitään, johonka rengit vastasivat, ett’eivät tuolla muuta nähneet, kuin kirkon, jossa oli kruunu. „Te vasta pöllö-päiset!“ kyökki-piika tähän tiuskasi, „miksi ette kirkkoa hajoittaneet ja kruunua tänne tuoneet.“ Nyt vanha Sanna itse läksi liikkeelle, ottaen mukahansa nuot kolme renkiä, sekä meni lapsia hakemaan. Mutta nämät kaukaa näkivät renkien tulevan, sekä kyökki-piian heidän perässänsä vaapustelevan. Leenu silloin lausui: „Löytölintu kulta! jollet sinä minua hylkää, en minäkään sinusta luovu.“ Vastasipa Löytölintu: „en nyt enkä koskaan.“ Virkkoi tuosta Leenu: „muuttuos sinä lammikoksi ja minusta tulkoon suorsa lammikkoon.“ Kun sitten kyökki-piika sinne tultuansa lammen näki, hän polvillensa kyykistyi, aikoen juoda sen kuiville. Mutta suorsa vikkelästi tuli uiden, tarttui noukallaan hänen hiuksiinsa sekä veti hänet vetehen; ja sinne tuo akka ilkeä hukkui. Lapset sitten ihan iloissansa kotia menivät yhdessä, ja siellä he vieläkin elävät, jolleivät jo ole kuolleet.
Learn languages. Double-tap on a word.Learn languages in context with Childstories.org and Deepl.com.Taustatiedot
Tulkinnat
Kieli
„Löytölintu“ on satu Grimmin veljeksiltä, ja se kertoo kahdesta lapsesta, Löytölinnusta ja Leenusta, jotka joutuivat pakenemaan ilkeän kyökkipiian juonia. Tarinan alussa metsästäjä löytää pienen tytön, jonka petolintu on vienyt puun latvaan, ja päättää kasvattaa hänet omana lapsenaan tyttärensä Leenun rinnalla. Heistä tulee parhaat ystävät.
Vanha kyökkipiika, Sanna, suunnittelee keittävänsä Löytölinnun elävältä, mutta Leenu kuulee tästä ja varoittaa Löytölintua. He päättävät paeta yhdessä siitä huolimatta, että Sanna lähettää renkejään heidän peräänsä. Lapset käyttävät mielikuvitusta ja ihmeellisiä muutoksia paetakseen: he muuntautuvat ruusupensaaksi ja ruusuksi, kirkoksi ja kruunuksi, ja lopulta lammikoksi ja sorsaksi, kunnes onnistuvat lopulta välttämään vangitsemisen ja pääsevät turvaan. Tarinan loppupuolella Sanna hukkuu yrittäessään juoda lammikon tyhjäksi, ja lapset palaavat kotiin elämään onnellisina.
Tässä Grimmin sadussa korostuu ystävyyden ja uskollisuuden teema sekä lasten kyky keksiä nokkelia ratkaisuja selviytymiseen. Tarina huokuu satujen klassista taianomaisuutta ja moraalista opetusta.
Satu „Löytölintu“ Grimmin veljeksiltä on kiehtova kertomus ystävyydestä, uhkaavista vaaroista ja fantastisista muodonmuutoksista. Se alkaa, kun metsänvartija löytää pienen tytön puun latvasta pedon viemänä ja päättää ottaa tämän kotiinsa kasvattaakseen häntä oman tyttärensä, Leenun, kanssa. Heistä kasvaa erottamattomat ystävykset, mutta heidän kotonaan asuu myös paha vanha keittiöpiika Sanna, joka suunnittelee keittävänsä Löytölinnun.
Kun Leenu kuulee tästä ilkeästä suunnitelmasta, hän ja Löytölintu pakenevat heti yhdessä. He käyttävät taianomaisia kykyjään muuttuakseen eri muotoihin paetessaan heitä etsiviä renkejä ja Sannaa. Ensin he muuttuvat ruusupensaaksi ja kukaksi, sitten kirkoksi ja kruunuksi, ja lopulta lammeksi ja sorsaaksi. Kyökki-piika yrittää juoda lammen tyhjäksi, mutta sorsa (Löytölintu) vetää hänet veteen, jolloin paha piika hukkuu.
Tarina päättyy onnellisesti, kun lapset palaavat kotiin ja elävät iloisesti yhdessä ilman valheita ja vaaroja. Tämä satu korostaa ystävyyden voimaa ja luottamusta, sekä moraalista opetusta, että pahanteko johtaa usein omaan tuhoon.
Grimmin veljesten tarina „Löytölintu“ on kiehtova satu, joka tuo esille perinteisiä teemoja, kuten ystävyyden, uskollisuuden ja hyvän voiton pahasta. Analysoidaanpa tämän tarinan kieltä ja sen merkityksiä.
Rakenne ja kieli: Tarina on kirjoitettu vanhahtavalla suomen kielellä, mikä luo nostalgisen ja ikiaikaisen tunnelman. Kieli on melko suoraa ja kuvakieltä käytetään säästeliäästi, mikä on tyypillistä Grimmin veljesten keräämille kansansaduille. Tarinan dialogi antaa tarkan käsityksen tapahtumista ja hahmojen aikomuksista.
Hahmot ja niiden roolit
Löytölintu ja Leenu: He edustavat viattomuutta ja vilpitöntä ystävyyttä. Heidän lojaaliutensa toisiaan kohtaan on keskeinen teema, ja heidän tapansa selvitä vaikeuksista korostaa älykkyyden ja yhteistoiminnan merkitystä.
Vanha kyökki-piika Sanna: Hän toimii tarinan antagonistina, ja hänen ilkeät aikeensa ajavat juonta eteenpäin. Hänen hahmonsa on tyypillinen satujen pahis, joka tavoittelee omia etujaan lasten kustannuksella.
Symboliikka
Muutokset ruusupensaaksi, kirkoksi ja lammikoksi: Nämä muutokset symboloivat lasten kekseliäisyyttä ja sopeutumiskykyä. Samalla ne korostavat maagisten elementtien läsnäoloa sadussa, mikä on Grimmin satujen keskeinen piirre.
Suorsa ja lammikko: Ne edustavat aatteellista puhtautta ja luonnon harmonisuutta, vastakohtana Sannan epäpuhdaille aikeille.
Teemat
Uskollisuus ja ystävyys: Nämä ovat tarinan tärkeimmät teemat, ja ne ilmenevät Leenun ja Löytölinnun välisessä suhteessa. Ystävyyden vahvuus auttaa heitä voittamaan esteet ja pelastumaan pahuuden kynsistä.
Hyvän voitto pahasta: Lopussa paha saa palkkansa, kun Sanna kohtaa oman tuhonsa. Tämä teema on tyypillinen monille perinteisille saduille, joissa oikeudenmukaisuus ja moraaliset opetukset ovat keskiössä.
Tarinassa yhdistyvät jännittävä juoni, perinteiset moraaliset opetukset ja maagiset elementit, mikä tekee siitä ajattoman ja sukupolvia kiehtovan sadun. Se on klassinen esimerkki siitä, kuinka simppeleillä tarinaelementeillä voidaan luoda syvällistä ja merkityksellistä kerrontaa.
Tiedot tieteellistä analyysiä varten
Tunnusluku | Arvo |
|---|---|
| Märä | KHM 51 |
| Aarne-Thompson-Uther Indeksi | ATU Typ 313 |
| Käännökset | DE, EN, DA, ES, FR, PT, FI, HU, IT, JA, NL, PL, RU, TR, VI, ZH |
| Björnssonin luettavuusindeksi | 51.8 |
| Flesch-Reading-Ease Indeksi | 0 |
| Flesch–Kincaid Grade-Level | 12 |
| Gunning Fog Indeksi | 19 |
| Coleman–Liau Indeksi | 12 |
| SMOG Indeksi | 12 |
| Automaattinen luettavuusindeksi | 12 |
| Merkkimäärä | 5.469 |
| Kirjeiden määrä | 4.522 |
| Lausemäärä | 48 |
| Sanamäärä | 745 |
| Keskimääräinen sanojen määrä lauseessa | 15,52 |
| Sanat, joissa on yli 6 kirjainta | 270 |
| Pitkien sanojen prosenttiosuus | 36.2% |
| Tavujen määrä | 1.726 |
| Keskimääräinen tavu sanaa kohti | 2,32 |
| Kolme tavua sisältävät sanat | 259 |
| Kolmen tavun sanojen prosenttiosuus | 34.8% |
